Mistä on kyse kansallisessa palveluarkkitehtuuri- eli KaPA-ohjelmassa ja miksi valtiovarainministeriö ajaa hanketta?

Valtiovarainministeriö pyrkii ohjelmalla parantamaan julkisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta, yhteentoimivuutta ja ohjausta sekä edistää julkisen hallinnon tehokkuutta ja tuottavuutta. Ohjelma perustuu vuonna 2016 voimaan astuneeseen niin sanottuun KaPA-lakiin (virallisesti laki hallinnon yhteisestä sähköisen asioinnin palvelusta).

Parhaillaan suomalaiset kunnat ja kaupungit miettivät kuumeisesti, mitä vaatimuksia KaPA-ohjelma ja -laki asettavat niiden digitaalisten palveluiden tarjonnalle. Yksinkertaisesti esitettynä niiden tulisi nyt kuvata tarjoamansa lakisääteiset palvelut yhteisesti sovituilla tavoilla ja tallentaa ne yhteen tietokantaan jatkohyödyntämistä varten.

Miten hankkeen ajamien tavoitteiden tulisisi näkyä kuntalaisille ruohonjuuritasolla?

KaPA-laki velvoittaa kunnat tuottamaan tiedot palveluistaan ja asiointikanavistaan Suomi.fi-palvelutietovarantoon (lyhemmin Palvelutietovaranto tai PTV). Kaikki julkishallinnon tiedot siis keskitetään yhteen paikkaan, mistä ne ovat kansalaisille helposti saatavissa.

Pyrkimys on mahdollistaa palveluiden sähköinen asiointi kaikille kuntalaisille yhteismitallisella tavalla sijainnista riippumatta. Tähän liittyy Suomi.fi-palveluväylän kautta saatavuus, vahva tunnistautuminen ja myös verkkomaksaminen. Palveluväylä on mahdollisuus tulevaisuudessa kehittää kunnan sähköistä asiointia, kun palvelut on ensin kuvattu Palvelutietovarantoon.

Millaista reagointia Palvelutietovaranto vaatii kunnilta ja millä aikataululla?

Pohtimiseen ei ole kovin paljoa aikaa, sillä vuoden 2017 heinäkuun alkuun mennessä kunnallisten viranomaisten on tuotettava lakisääteisten palvelujen julkiset tiedot Palvelutietovarantoon ja siitä edelleen palvelunäkymissä hyödynnettäväksi. Siirto molempiin suuntiin voi tapahtua automaattisesti esimerkiksi julkaisujärjestelmästä, tai sitten voidaan käyttää manuaalista tietojen syöttöä. Useimmilla kunnilla nykyiset palveluiden kuvaukset eivät ole yhteismitallisia PTV:n vaatimusten kanssa eikä tieto ole rakenteellisessa muodossa, joten manuaalinen tietojen syöttö on monelle luonnollinen ja ainoa tapa palveluiden kuvaamiseen.

Monet kunnat ovatkin päätyneetkin käyttämään Palvelutietovarannon syöttölomaketta lakisääteisten palveluiden kuvaaminen. Kun tämä työ on tehty, palvelutieto voidaan noutaa varannosta kunnan verkkopalvelusivulle halutulla tavalla. Oleellisinta on kuvaustyön aloittaminen ja toteutus kunnissa.

Valtiovarainministeriö tukee kuntia muutoksissa myöntämällä rahoitusta palveluarkkitehtuurin käyttöönottoa nopeuttaviin toimenpiteisiin. Tämän osalta kannattaa olla nopeasti liikkeellä, sillä rahoitusta voi hakea toukokuun 2017 loppuun asti.

Mitä Tietotalo pystyy tarjoamaan kunnille, jotka liittyvät Palvelutietietovarantoon?

Olemme kuntien verkkopalveluiden merkittävänä toimittajana reagoineet tarpeeseen ja tekninen ratkaisu niin Infowebiä käyttäville kunta-asiakkaille kuin muillekin on saatavissa huhtikuussa 2017. Ratkaisu on mahdollista skaalata yksinkertaisesta palvelulistauksesta hyvin rikkaaksi palvelukuvaukseksi pohjautuen PTV-tietoon.

Tarvittaessa vuoden 2017 aikana tulemme päivittämään Infoweb-ratkaisualustan mahdollistamaan myös PTV-palveluiden hallinnan kunnan verkkopalvelusta käsin. Tämä ratkaisu siis mahdollistaisi sen, että palveluiden kuvauksia voitaisiin kätevästi päivittää yhdellä kertaa sekä kunnan omille verkkosivuille että Suomi.fi-palvelutietovarantoon.

Mitä muita asioita kunnan kannattaa huomioida verkkopalvelujensa kehittämisessä samalla kun se liittyy Palvelutietovarantoon?

Kuntien on hyvä katsoa palvelukehityksessä hieman pidemmälle aikavälille. KaPa-ohjelma pyrkii tarjoamaan rakenteen ja palvelut varsinaiselle sähköiselle asioinnille, ja siihen kunnat tarvitsevat kuntakohtaisen palveluväylän, jonka kautta tunnistautuminen, verkkomaksaminen ja tiedonhallinta tarjottavissa palveluissa tapahtuu. Tietotalo auttaa enemmän kuin mielellään kuntia ja kaupunkeja laatimaan sähköisen asioinnin pidemmän aikavälin palvelustrategiaa.