Blogi / Saavutettavuus

Saavutettavuus – mitä, miksi ja milloin?

Saavutettavuus on uusi musta, seuraava digitalisaation kehityskaari, jonka joukkoon meidän kaikkien on hyvä liittyä.

Artikkelin sisältö

  • Luovu siitä, mikä ei vastaa tavoitteita ja vahvista toimivaa
  • Tee siirtosi jo nyt: Lainsäädäntö velvoittaa nyt julkisia toimijoita, mutta velvoitteet laajenevat muihin palveluihin jo vuonna 2025
  • Saavutettava palvelu on teknisen, visuaalisen ja kognitiivisen saavutettavuuden summa
  • Saavutettavuus osana organisaation jatkuvaa asiakaslähtöistä palvelua
  • Saavutettavuus ei valmistu koskaan, mutta älä masennu!
  • Kehitä organisaation osaamista pitkäjänteisesti
  • Hyödyllisiä linkkejä ja palveluja selitteineen
  • Esimerkki selkokielisyydestä – Hallituksen tiedotustilaisuus korona-tilanteesta lapsille

Sisällöntuotannon parissa jo kohta 15 vuotta työtä tehneenä, minun on ilo huomata, että jo pitkään käytännön sisältötyössä läsnä olleet selkeän ja käytettävän verkkosisällön pääperiaatteet ovat saanet lainsäädännön voimat ja velvoitteen taakseen. Samat perusperiaatteet laadukkaan sisällön tuotannossa pätevät edelleen. Selkeä teksti, informatiivinen ja riittävä otsikointi, rytmittävät kappalejaot, oikeanmuotoiset ja informatiiviset HTML-tagit ja attribuutit ja olennaisen tiedon korostaminen. Hyvin mietityt kuvien alt- ja linkkien title-tekstit sekä selkeän ja loogisen käyttöliittymän peruspalikat ovat nyt osa palveluiden ”pakollista” sisältöä.

Tuki saavutettavuudelle on kehittynyt viime vuosikymmenenä valtavasti. Suurimmat sosiaaliset mediat tarjoavat omia ratkaisuja sisältöjen saavutettavuuden parantamiseen. Microsoftin Outlook tarjoaa sähköpostin ääneen lukua ja muokkaa tarvittaessa ulkoasuaan saavutettavammaksi. Office ohjelmissa on sisäänrakennettuna saavutettavuuden tarkistus (joka pitää itse laittaa päälle). Yleisimmät käyttöjärjestelmät pitävät sisällään toimintoja ja asetuksia saavutettavuuden parantamiseksi. Saavutettavuus on muuttumassa osaksi meidän kaikkien arkea.

Meidän olisi hyvä muistaa ja ymmärtää, että saavutettavuus ei ole yksistään jonkun tietyn kohderyhmän eritystarpeiden huomioimista, vaan siitä hyödymme me kaikki. Toki iso osa meistä, lähes 2 miljoonaa suomalaista, kuuluu näihin saavutettavuudesta erityisesti hyötyviin kohderyhmiin, mutta me kaikki, rajoituksista riippumatta, voimme tilapäisesti hyötyä saavutettavuuden vuoksi toteutettuja ratkaisuja ja apukeinoja. Näitä kutsutaan tilannerajoituksiksi.

Saavutettavuuteen liittyvät suunnitteluperiaatteet ”design kaikille” (eng. design for all) ja ”sisältö kaikille” (eng. content for all) tiivistävät hyvin saavutettavuuden pohja-ajatuksen siitä, että meillä kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus ja pääsy tietoon ja palveluihin.

Luovu siitä, mikä ei vastaa tavoitteita ja vahvista toimivaa

Tänä poikkeusaikana moni meistä on käyttänyt kotona enemmän vietettyä aikaa ”konmarittamalla” kotiaan. Tämä suosittu japanilaisen Marie Kondon lanseeraama järjestelymenetelmä kannustaa käymään läpi ja luopumaan turhasta tavarasta, josta ei enää ole hyötyä ja joka ei tuota iloa. Sitä verkkosivuston saavutettavaksi saattaminenkin perimiltään on:

1. hyödyllinen kevätsiivous ja katsastus siihen mistä oma verkkopalvelu koostuu ja
2. siitä, miten hyvin se noudattaa sille asetettuja tavoitteita.

Verkkopalvelun osalta kevätsiivouksessa huomio kiinnittyy tekniseen, visuaaliseen ja kognitiiviseen saavutettavuuteen. Onko koodi virheetöntä ja tehty saavutettavaksi? Täyttääkö visuaalinen ilme värikontrasteineen saavutettavuuden kriteerit? Ovatko sisällöt helposti ymmärrettäviä eli selkeitä?

Tällä verkkopalvelun uudelleenjärjestelyllä onkin jo hieman kiire, sillä lain asettama viimeinenkin takaraja julkishallinnon digitaalisille palveluille tulee vastaan jo 23.9.2020.

Nyt voimassa oleva lainsäädäntö puuttuu julkishallinnollisiin digipalveluihin, mutta jo 2025 myös muita digipalveluita velvoittava lainsäädäntö tulee voimaan. Saavutettavuuskorjauksista on kuitenkin jo nyt kaikille hyötyä digimaailmassa, sillä se parantaa asiakastyytyväisyyttä, laajentaa asiakaskuntaa ja parantaa palvelun näkyvyyttä useimmissa hakukoneissa.

Tee siirtosi jo nyt: Lainsäädäntö velvoittaa nyt julkisia toimijoita, mutta velvoitteet laajenevat muihin palveluihin jo vuonna 2025

Laki digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta perustuu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sen puitteissa pyritään turvaamaan kaikille yhdenvertainen pääsy digitaalisiin palveluihin.

Uusien verkkopalveluiden on tullut täyttää lainsäädännön kriteerit saavutettavuudesta jo syksystä 2018. Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkopalveluilla on siirtymäaika, mikä umpeutuu 23.9.2020 – eli ihan tuota pikaa.

Tuo tämän vuoden syyskuuta koskeva lainsäädäntö velvoittaa julkishallinnollisia ja julkista tukea saavia digitaalisia palveluita, mutta jo muutaman vuoden päästä lainsäädäntö koskee myös palveluita laajemmin. European Accessibility Act on direktiivi tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksista, ja sen piiriin kuuluvat esim. verkkokaupat, lippu- ja pankkiautomaatit sekä e-kirjat ja niiden lukulaitteet. Tämän direktiivin velvoitteet tulevat voimaan 2025.

Voidaan kuitenkin todeta, että saavutettavuuden huomioiminen on direktiiveistä huolimatta tärkeää kaikille verkkopalveluille: sen lisäksi että se on vakiintumassa yleiseksi perustaksi digitaalisille palveluille, se myös laajentaa verkkopalvelun käyttäjäkuntaa ja sivuston näkyvyyttä suurten hakupalveluiden suosiessa saavutettavia verkkopalveluja.

Saavutettava palvelu on teknisen, visuaalisen ja kognitiivisen saavutettavuuden summa

Riittävän saavutettavuuden tason saavuttamiseksi tarvitaan kolmen eri osa-alueen onnistumista:

  • Tekninen toteutus
  • Selkeä käyttöliittymä (visuaalisuus)
  • Ymmärrettävä sisältö

Tekninen toteutus

Teknisellä toteutuksella tarkoitetaan sitä koodia, jolla verkkosivusto on rakennettu. Koodin tulisi olla virheetöntä ja siinä pitäisi olla selkeästi ilmaistu kaikki sivuston toiminnot esim. ruudunlukulaitteita varten. Tätä osa-aluetta ei silmällä juurikaan näe ja siksi tätä varten netissä on useita erilaisia testipalveluja, joissa validiuden voi tarkistaa. Näistä ehkä yleisin on W3C:n Markup Validator ja Googlen Lighthouse -validointi, joka analysoi myös saavutettavuutta (https://web.dev/measure/). Lighthouse kannattaa asentaa myös Chrome-selaimen lisäosaksi (lataa lisäosa Chromeen).

Virheellinen koodi voi vaikuttaa yllättävän paljon sivuston käyttökokemukseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sivuston jokin osa poikkeaa ulkoasultaan muusta sivustosta tai jotkin toiminnot toimivat toisessa osassa sivua mutta ei toisessa.

Käyttöliittymän selkeys ja riittävät kontrastit

Käyttöliittymä on ensisilmäyksellä vaikuttavin saavutettavuuden tekijä. Käyttöliittymä suunnittelulla ja palvelumuotoilulla vaikutetaan siihen, miten loogisesti käyttäjä ohjataan ja opastetaan sivuston sanoman ääreen. Erilaisten värien ja elementtien käyttö ohjaa sitä, miten ihminen silmäilee sivustoa ja löytyykö tarvittava tieto vai ei. Onko päävalikko erottuva ja onko siinä looginen etenemistapa ilmaistu? Erottuvatko valikot valikkoina, onko sisältöjen visuaalisten ja elementtien värien kontrastierot tarpeeksi suuria jne.

Hyviä työkaluja värien kontrastin testaamiseen ja vaihtoehtojen löytämiseen ovat Accessible Colors, mikä myös ehdottaa vaihtoehtoista väriä, ja WCAG Color Contrast Tester -lisäosa Chrome-selaimeen.

Ymmärrettävä selkeä ja arkikielinen sisältö

Paraskaan tekninen toteutus ei toimi, jos teksti ja siihen liitetyt kuvat tai infograafit eivät ole ymmärrettäviä. Onko sivusto rakentunut ajan mittaan niin että siihen on aina lisätty asioita päälle, sen sijaan että vanhaa olisi päivitetty tai karsittu? Jakavatko sivun sisällöntuottajat yhteiset kielelliset periaatteet ja onko heillä yhteneväinen kielellinen tyyli?

Sisällöntuottajia voi olla monia mutta käyttäjiä ja heidän käyttökokemuksiansa on aina vain yksi kerrallaan.

Yksi yleinen kielellinen ongelma muodostuu ns. viranomaiskielestä. Esimerkiksi kunnan asiantuntijat käyttävät palveluista helposti kieltä, joka poikkeaa kansalaisten arkipuheesta. Hyvä esimerkki tästä on ”varhaiskasvatushakemus” ja ”päiväkotipaikan hakeminen”. Paras tapa kehittää sisältöjä kohti kansantajuisuutta on tiedostaa aktiivisesti oman erikoisalansa kielelliset haasteet suhteessa arkikieleen ja tuottaa kuvailevaa ja eri termein ilmaistua luonnollista sisältöä. Sisällön ymmärrettävyyttä voi edistää myös verkkopalvelun haun analytiikkatiedolla: voit seurata, millä termeillä palvelusta haetaan tietoa ja tarkistaa näiden termien hakutulokset. Paljon käytettyjä virallisista termeistä poikkeavia hakutermejä on hyvä lisätä itse sisältöön ja sen metatietoihin hakutulosten parantamiseksi.

Saavutettavuus osana organisaation jatkuvaa asiakaslähtöistä palvelua

On sinänsä harmi, että saavutettavuus on nyt ”tapetilla” hieman negatiivisessa valossa kun on kiirehdittävä ”pakon” edessä tekemään muutoksia, korjauksia ja lisäyksiä verkkopalveluihimme, jotka pahimmassa tapauksessa tuntuvat vain lisäävän sisällöntuottajien työtaakkaa ja tuovan mukanaan lisäkustannuksia.

Meidän tulisi kuitenkin muistaa että, saavutettavuus on oikeastaan vain asiakaslähtöistä tapaa tuottaa palvelua. Kaikkien tavoitteena on kuitenkin se, että verkkopalvelu vastaa sen käyttäjien tarpeisiin ja kysymyksiin. Mitä selkeämmin osaamme tarjoilla sisältöämme, sitä vaivattomammin sitä voidaan hyödyntää, ja on myös todennäköisempää asiakkaamme haluavat uudelleen hyödyntää sellaista palvelua, jonka he kokevat toimivaksi ja heidät huomioivaksi.

Ja meille sisällöntuottajillekin olisi hyvä mantra muistaa: selkeää palvelua on myös selkeämpi ylläpitää. Esimerkiksi sen sijaan että pystyisimme vaivattomasti ja nopeasti päivittämään jotain yhtä tiettyä omaa pientä osa-aluetta sivustosta, voimmekin mahdollisesti liikkua koko sivuston laajuudella ja jakaa sivuston ylläpidon työtä laajemmalla joukolla.

Saavutettavuus ei valmistu koskaan, mutta älä masennu!

Saavutettavuus ei valmistu koskaan – masentava lause. Vai onko? Työ saavutettavuuden osalta ei tosiaan valmistu koskaan. WCAG kriteerejä päivitetään parin vuoden väliajoin ja tuntuu, että tekninenkin kehitys harppaa aina askeleen eteenpäin juuri kun luulee sisäistäneensä viimeisimmätkin mahdollisuudet. Suurin työ on kuitenkin siinä, että saavutettavuudesta pidetään huolta osana jatkuvaa sisältötyötä – jokainen uusi sisältö tulee arvioida myös saavutettavuuden näkökulmasta. Saavutettavuus on ajateltavana vaihtoehtoisena sanana sille perus sisällöntuotannolle, mitä sivustolle on koko ajan tehty. Nyt meidän pitää vain siirtää fokusta siihen, että tarkastamme sivuston toimivuuden myös laajemmalle käyttäjäkunnalle. Sisältötiimille on rakennettava työkalusto, jolla sisältöjä voi esikatsella ja tarkastaa, että vaadittava kriteeristö täyttyy. Samalla saavutettavuuden automatisoidun testauksen työkaluista ja testaustavasta on hyvä sopia.

On hyvä muistaa, että saavutettavuuden kriteeristöihin liittyy paljon sellaisia arvioitavia asioita, joita ei voi automatisoida tai muuten "koneellistaa" vaan ne on arvioitava sisällön asiantuntijana itse tai konsultin tukemana. Tällaisia asioita ovat mm. kielelliseen selkeyteen liittyvät vaatimukset. Organisaation osaamisen jatkuvasta kehittämisestä on siis pidettävä tämänkin vuoksi huolta.

Kehitä organisaation osaamista pitkäjänteisesti

Saavutettavuuden perusteet pysyvät pitkälti samana sisällöntuotannon näkökulmasta: otsikointi, selkokielisyys, vaihtoehtoiset tekstisisällöt – mm. nämä voidaan lukea vakioiksi. Mutta verkkopalvelun rakenne ja sisällöt sekä palvelua ylläpitävä organisaatio ovat kuitenkin koko ajan muutoksen tilassa. Sivustoa tulee päivittämään uusia tekijöitä, palveluvalikoimaa päivitetään tai ilmettä muutetaan. Työntekijöille tulee luoda mahdollisuus kouluttautua, kerrata ja syventää osaamistaan saavutettavuuden eri osatekijöistä. Samalla on hyvä luoda yhdessä tekemisen kulttuuri, sillä omille sisällöilleen helposti sokeutuu – monesti on parempi, että joku toinen tarkistaa, että sisältö vastaa vaadittavia kriteerejä.

Samalla kun verkkopalvelu elää ja muuttuu, tulee päivittää myös sen saavutettavuusseloste. Tämä on oiva tilaisuus ottaa ylipäätänsä tarkistus siihen, millä mallilla sivusto juuri sillä hetkellä on ja miten sisällöntuotannon prosessit ja kriteerit organisaatiossa toimivat.

Hyödyllisiä linkkejä /palveluja selitteineen

Esimerkki selkokielisyydestä – Hallituksen tiedotustilaisuus korona-tilanteesta lapsille

Ja kuinka moni meistä onkin jo nyt koronatiedostuksen aikana iloinnut selkokielisestä viestinnästä, jonka avulla ihan tavallinenkin kuolevainen saa selvää lain koukeroista.

Tietoa kirjoittajasta

Kirjoittaja Jannica von Koskull on verkkosisältöjen asiantuntija 15 vuoden kokemuksella ja vastaa Tietotalon sisältöpalveluista. Kirjoittajan erityisosaamiseen kuuluvat mm. saavutettavuus ja sisältöjen hakukoneoptimointi.

Jannica von Koskull

Jannica von Koskull

Sisältöasiantuntija, Tietotalon sisältöpalvelut

+358 44 338 8988
jannica.von.koskull@tietotalo.fi