Pilvipalvelut on ITC-alan vahvimmin kehittyviä nykytrendejä. Se on ymmärrettävää, kun ajattelee että kysymyksessä on toiminnan ja resurssien käytön huomattava tehostuminen koko arvoketjussa: pilvipalveluista hyötyvät sekä niiden tarjoajat, loppukäyttäjät että näiden välillä palveluketjussa olevat toimijat kuten sovellustalot.

Älä osta sikaa säkissä

Pilvipalveluissahan on kyse siitä että hankitaan ja käytetään loogisia resursseja, joiden varsinainen tekninen toteutustapa on ”piilotettu pilveen”. Verkkokaupan tai www-sivuston käytön ja ylläpidon kannalta on varsin yhdentekevää näyttääkö sitä pyörittävä fyysinen palvelinkokonaisuus pizza- vai kenkälaatikoilta ja ovatko ne Mäntsälässä vai Dortmundissa, paljon oleellisempaa on että ne toimivat luotettavasti.

Mutta vaikka palveluita hankittaisiin pilvestä, ei niitä voi hankkia kuin sikoja säkeissä. Pilvipalveluiden käyttö edellyttää aivan yhtä huolellista suunnittelua kuin vanhanmallisen fyysisen infrastruktuurin käyttö. Työssäni tietohallintopäällikkönä olen havainnut, että ensimmäisiä hankaluuksia aiheuttaa jo palveluiden sisällön hahmottaminen, kun pilvenä myydään kovin monenlaista.

Mitä pilvipalveluita on tarjolla?

Yksi keskeinen tapa luokitella pilvipalveluita on kolmijako pilvisovelluksiin (Software as a Service, Saas), pilvialustoihin (Platform as a Service, PaaS) ja pilvi-infraan (Infrastructure as a Service, Iaas). Näiden kaikkien mahdollisen käytön tulisi perustua huolelliseen analyysiin liiketoimintatarpeista. Yritykselle voi olla mahdollista pärjätä pelkästään SaaS -palveluilla (kuten Microsoftin Office365 tai Google Apps for Work), mutta vaativampiin online-kaupan tai digitaalisen markkinoinnin ratkaisuihin tarvitaan tyypillisesti ainakin PaaS-mallin pilvipalveluita, tai kustannustehokkaimmaksi saattaakin osoittautua IaaS-mallin mukainen ns. yksityinen pilvi (Private Cloud).

Oman lisänsä soppaan tuo usein organisaation historia, missä omaa fyysistä infrastruktuuria ja alustoja on aikojen saatossa kertynyt. Näistä käsiin vanhenevista, riskialttiista rakenteista tulisi päästä siirtymään pilvipalveluihin mahdollisimman vähällä hiellä ja tuskalla. Siirtymävaiheessa, joka voi olla pitkäkin, joudutaan usein käyttämään hybridiratkaisua. Tämä tarkoittaa sitä, että osa järjestelmistä on perinteisessä fyysisessä ympäristössä, ja osa on pilvessä. Näitä käytetään samanaikaisesti, ja niiden välillä pitää myös pystyä siirtämään tietoa. Tällaisten kokonaisuuksien toteuttaminen on haastavaa, ja voi joskus olla mahdotontakin. Sellaiseenkin pitäisi olla varasuunnitelma.

Pilvipalvelun hinnoittelun vaikeus

Pilvipalveluiden teknisten ominaisuuksien ymmärtämisen lisäksi haasteen palveluiden käytössä aiheuttaa niiden hinnoittelu. Ennen vanhaan palvelimella oli hankintahinta ja se poistettiin kirjanpidosta suunnitelman mukaan. Pilvipalveluiden laskutus on (useimmiten) tarkoituksella dynaamista, käyttöön perustuvaa, joten niiden kustannuksista on vaikeampaa saada selkeää kuvaa ilman kohtuullista perehtyneisyyttä paitsi hinnoittelumalleihin myös oman käytön malleihin ja volyymeihin. Onnistunut markkinointikampanja saattaa kuluttaa nopeasti melkoisen määrän laskutettavaa suoritin-, tietokanta- ja tietoliikennekapasiteetin käyttöä PaaS-alustalla olevalla sivustolla ja/tai online-kaupalla.

Loppukäyttäjien kannattaa turvautua asiantuntijuuteen myös pilvipalveluiden hankinnassa. Luonnollisesti asiantuntijuutta löytyy palvelujen myyjiltä, mutta riippumaton osapuoli, joka voi neuvoa ja suunnitella, ja vaikka kilpailuttaa erilaisia toimittajia, voi säästää yhtä lailla kuin hyvä arkkitehti ja vastaava mestari talohankkeessa.