Datasta suuntaa liiketoiminnan kehittämiseen

Jos tietää, voi ymmärtää, ja jos ymmärtää, niin voi tehdä järkeviä päätöksiä. Tämän takia datavirrasta on tullut yritysmaailmaan uusi hallittava osa-alue: perinteisten materiaali- ja rahavirtojen lisäksi. Dataa pitää kerätä, varastoida ja käyttää, koska sen avulla otetaan enemmän irti perinteisemmistä virroista. Kasvun rakentamisessa datan avulla yrityksen täytyy olla utelias. Täytyy olla kiinnostunut ymmärtämään asiakkaiden käyttäytymisetä, kehittämään prosessia, tuotetta tai omaa toimintaa. Jos ei kiinnosta, niin ei maksa vaivaa. Mutta vaikea on silloin pärjätäkään.

Pohjimmiltaan analytiikka on periaatteessa merkityksen tuomista tietoon, tai merkityksen kaivamista tiedosta. Kysymys on raakadatan saattamisesta hyödynnettävään muotoon. Esimerkiksi numerosarja ”#0000FF” ei paljon kerro keskivertoihmiselle, mutta sana ”sininen” kertoo jo jotain, ja yhdistettynä värin sävyyn ”sähkönsininen” se kertoo vielä enemmän. Liiketoiminta on täynnä kysymyksiä, jotka vaatisivat vastauksia: minkälaisia tuotteita meidän ensi syksynä kannattaisi ottaa valikoimaan? Analytiikka ei suoraan kerro sellaisia, mutta se voi kertoa esimerkiksi, minkälaisia olivat edelliset talvet säiltään suhteessa seuraavan syksyn menekkituotteisiin.

Aika usein ajatellaan niin, että verkkopalvelun analytiikka on oma alueensa ja siellä on se Google Analytics. Asiat siis kunnossa. Muuhun bisnesanalytiikan on sitten tämä Excel. Tämä riittää pitkälle.  Mutta mistä ne luvut saadaan sinne Exceliin?

Hyöty irti datasta on bisnes verkossa tai ei

Läheskään kaikkien bisnes ei ole ainakaan kokonaan verkossa. Suurimmalle osalle vain osaksi, monille ei suoranaisesti lainkaan. Verkkopalvelu on syystä tai toisesta jäänyt vain markkinointikanavaksi. Silti liiketoiminnasta kertyy dataa, joka olisi tallentamisen ja analyysin arvoista. Kassajärjestelmän raportit mielletään usein vain taloushallinnon asiaksi, ja taloushallinnon tuottamat raportit ainoaksi näkökulmaksi siihen tietoon. Voisiko tämä olla toisin?

Mitä enemmän liiketoimintaa on voinut siirtää verkkoon, sitä helpommin analyysiarsenaalia on tarjolla. Mainitulla Google Analyticsilla voi kohtuullisen helposti kerätä tietoa melkein mistä tahansa omassa verkkopalvelussa tapahtuvasta asiasta – kävijämääristä, esitetilauksista/latauksista, lisätieto- tai tukipyynnöistä, verkkokaupan transaktioista.

Mutta GA:llakin on rajansa. Raakadataa ruvetaan yhdistelemään ja summaamaan, kun sitä on kertynyt paljon, mutta historiaa on tarjolla rajallinen määrä. Myös datan hakeminen Googlelta omaa jatko- tai vaihtoehtoanalyysiä varten on haastavaa. Ei mahdotonta, mutta siinäkin on omat mutkansa ja rajoitteensa.

Mitä jos valitsisit oman analytiikka-alustan Googlen sijaan?

Mutta jos kerran on niin helppo lähettää dataa Googlelle, niin ei voine olla vaikeampaa lähettää dataa muuallekin, esimerkiksi itselle? Aivan totta, ei olekaan. Osaava IT-tiimi pystyttää oman analytiikka-alustan tunneissa, siihen ei mene päiviä tai viikkoja. Eikä nykyisin tarvita omaa konesalia, jonne hankitaan palvelimet, tallennuskapasiteetti ja varmistukset. Ei kannata, kun pilvestä saa kaiken halvemmalla ja nopeammin.

Omassa analytiikka-alustassa on se hyvä puoli, että varsinainen raakadata on itsellä. Erilaisia analytiikkapalveluita (Piwik, Watson ja Microsoftin PowerBI) on tarjolla yhä enemmän. Ne perustuvat pääsääntöisesti siihen, että oma data ladataan palveluun, ja palvelu sitten louhii tietoa. Kullakin palvelulla on omat osaamisalueet - toinen louhii paremmin sitä, toinen tätä.


Jos data on itsellä, voi itse valita, mitä kaikkia palveluita käyttää.

Keskustelu datan ja analytiikan ympärillä jatkuu Kävijätiedon analytiikka – omista oma tietosi -webinaarissa to 21.4. – ilmoittaudu mukaan ja osallistu keskusteluun Twitterissä aihetunnisteella #digiforum.