Kaikilla suomalaisilla kunnilla on ollut verkkosivut vuodesta 2004 lähtien. Kuntien verkkosivujen ja verkossa tarjottavien palvelujen kehitystä ovat ohjanneet pitkään kuluttajien verkon käytössä tapahtuneet muutokset. Kuluttajien perässä verkkoon on siirtynyt suuri joukko erilaisia palveluja. Nyt kuntien verkkopalveluihin kohdistuu kuluttajien muuttuvan käyttäytymisen lisäksi myös muita ulkoisia vaatimuksia.

Kuntien digitaalisiin palveluihin kohdistuvien uusien vaatimusten takana ovat muun muassa EU:n saavutettavuusdirektiivi ja tietoturva-asetus sekä kansalliset kehityshankkeet. Kansallisista hankkeista kuntakenttään vaikuttaa esimerkiksi valtiovarainministeriön palveluväylä, jonka on tarkoitus tarjota kuntalaisille vakioitu ja turvallinen tapa käyttää erilaisia palveluja.

Miten uudet vaatimukset sitten vaikuttavat kuntien toimintaan ja näkyvät kuntalaisten arjessa?

Yleisesti vaatimusten taustalla on pyrkimys tasa-arvoistaa julkisten digitaalisten palvelujen tarjontaa kaikkien käyttäjäryhmien kesken, parantaa yksilön oikeuksia itseä koskevan tiedon hallinnassa sekä yhdenmukaistaa kuntien digitaalisen palveluntarjonnan saatavuutta. Kaikki tulevat muutokset vaativat kunnilta reagointia ja arviointia oman tilanteen osalta.

Saavutettavuusdirektiivi ottaa huomioon vammaisten erityistarpeet

Toukokuussa EU-tasolla sovittiin saavutettavuusdirektiivin sisällöstä. Sen tarkoituksena on huomioida, että kansalaisten erityistarpeet tulevat huomioiduiksi palveluita suunniteltaessa. Tarkoitus on parantaa erityisesti toiminnallisesti vammaisten ja näkövammaisten mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluja. Digitaalisiin palveluihin tämä tulee heijastumaan niin, että esimerkiksi verkkopalveluiden toimivuus tulee entistä tarkemmin varmistaa apulaitteilla.

Annanpura Oy toteutti keväällä 2016 Näkövammaisten keskusliiton toimeksiantona esteettömyyskatsauksen 14 suomalaisen kaupungin verkkopalveluihin. Mikään kaupungeista ei saanut 5-portaisella asteikolla arvosanaksi erinomaista tai hyvää. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten helppokäyttöisiä verkkopalvelut olivat näkövammaisille, kognitiivisista ongelmista kärsiville tai vanhuksille.

Tyypillisimpiä ongelmia saavutettavuuden osalta verkkopalveluissa on usein navigoinnin esteellinen toteutus ja sivukohtaisesti liian suuri tietomäärä. Saavutettavuuden näkökulmasta palvelujen etusivut ovat sisällöllisesti ja toiminnallisesti tyypillisesti aivan liian laajoja. Käytännössä saavutettavuusdirektiivin pohjana on pidetty kansainvälisen esteettömyysstandardin WCAG 2.0 AA-tasoa.

Tietoturva-asetus lisää henkilötietojen käsittelyyn liittyviä velvollisuuksia

Keväällä EU:ssa hyväksytty tietoturva-asetus astuu siirtymäajan jälkeen voimaan Suomessa keväällä 2018. Käytännössä tietoturva-asetus luo uusia vaatimuksia henkilötietojen käsittelyyn. Asetuksella luodaan uusia oikeuksia kansalaisille ja tarkennetaan rekisterinpitäjän ja tietojen käsittelijän velvollisuuksia. Erityisesti rekisterin pitäjän vastuu tietoturvasta korostuu.

Tietosuojavaatimukset on oletusarvoisesti huomioitava kaikissa organisaatio- ja järjestelmäratkaisuissa. Organisaatioiden tulee myös nimetä tietoturvavastaavat.

Käytännössä henkilötietojen keräämisen ja käsittelyn osalta tarvitaan jatkossa nykyistä tarkempia henkilökohtaisia suostumuksia tietojen keräämisestä ja käytöstä. Suostumustenhallinta tuleekin näyttelemään merkittävää roolia digitaalisen viestinnän ja palvelujen käytössä. Käytännössä kuntasivuilla tullaan jatkossa hyödyntämään tunnistautumispalveluita tai kirjautumista vaativia asiakasprofiileja.

Mielestäni tässä on hyvä mahdollisuus ottaa seuraava askel palveluprosessien digitalisoinnissa, koska henkilön tunnistaminen on ollut kuntien verkkopalvelujen kehittämisen yksi keskeisistä haasteista. Tuotekehityksessämme on huomioitu tulevat vaatimukset, ja olemme kehittäneet asiakkaiden suostumustenhallintaan oman ratkaisun.

Kansallinen palveluväylä parantaa tiedonkulkua ja palvelevuutta

Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, joka mahdollistaa eri palvelujen välisen tiedonvaihdon. Taustalla on ajatus, että tietoa jakamalla palveluiden välillä pystytään kehittämään pidemmälle meneviä asiakaspalveluita. Kuntien näkökulmasta ensimmäinen konkreettinen asia on, että palveluväylä tulee käyttöön www.suomi.fi-palvelussa. Tarkoitus on, että kuntienkin digitaalisia palveluja voi jatkossa käyttää palveluväylän kautta.

Ajatuksen tasolla kansallinen palveluväylä on pitkään peräänkuulutettua byrokratian purkamista parhaimmillaan. Esimerkiksi tiedot yksittäisen kuntalaisen palvelujen käytöstä olisi muiden viranomaisten käytettävissä. Mikä helpotus se olisikaan, jos esimerkiksi maksujen varmentamiseen verkossa ei tarvittaisi enää pankkitunnuksia tai tiedot saaduista rokotuksista olisi saatavissa yhdestä paikasta riippumatta siitä missä ja milloin rokotukset on annettu. Tähän tilanteeseen pääsy kuitenkin vaatii eri organisaatioilta palveluväylään liittymistä ja järjestelmien tietoturvallista sovittamista siihen.

Tulevat muutokset ovat askeleita kohti digitaalista kuntaa. Vaatimuksiin vastaaminen vaatii kuitenkin päätöksiä ja palveluprosessien kehittämistä osittain teknologia edellä. Parasta valmistautumista on selvittää omien teknologiatoimittajien valmius vastata uusiin vaatimuksiin.

Ensimmäisen askeleen voit ottaa osallistumalla Tietotalon Digikunta 2016 -webinaariin, jossa syvennymme kuntien haasteisiin ja digitaaliseen palvelukehitykseen.